Olin eilen aivan ihmeissäni kun sain työkaverilta pikkuruiset itseväkerretyt keksit (niistä ei tietenkään ole kuvia kun ne tuli nautittua "lounaaksi"). Miten voi ihminen unohtaa niin totaalisesti joka puolella hehkutetun ystävänpäivän? No näin kuitenkin tapahtui ja oli eilinenkin sen verran hektinen päivä, etten ehtinyt mitenkään unohdustani paikkaamaan. No ajattelin toisaalta, että eikö ole parempi muistaa ihmisiä joka päivä, aina kun siltä tuntuu, eikä vain tiettynä päivänä. Näin ainakin selitin itselleni paremman oman tunnon...
Tänään kuitenkin yritän hieman ottaa vahinkoa takaisin. Löysin jääkaapista vanhan suklaalevyn ja koska suklaatahan sen olla pitää tein suklaakeksejä. Musta parhaita suklaakeksejä on ne, joissa ne suklaat on paloina, ei suinkaan ne kokonaan kaakaojauholla "suklaiseksi" tehdyt keksit. Ja viimeksi nämä ainakin olivat suuri menestys eli tuskin menevät vikaan tälläkään kertaa.
Niin ja muuten eilen oli naiset teidän päivänne lahjoa miehet. Miehet sitten tulevat sankoin joukoin kyllä muistamaan teitä 14. päivänä maaliskuuta. Silloin vietetään ainakin täällä japanissa White Daytä. Tai perinteisemmältä nimeltään se taitaa olla National Marshmallow Day.
Syntyperältäänhän kaikille ystävänpäivän tarina on tuttu, mutta White Day sai alkunsa kun japanilainen vaahtokarkkifirma päätti, että he tarvitsevat juhlapäivän. Oli vuosi 1978 ja ystävänpäivä oli jo täysillä mainoksissa. Ja kuten arvata saattaa naisilla oli ystävänpäivää kohtaan arvostus kohdillaan...toisin kuin miehillä. Ja näin firman johtaja keksi Valkoisen päivän. Kun naiset kuitenkin ostavat miehille ystävänpäiväksi lahjoja ja suklaata niin tottahan toki miesten pitää monin verroin lahjoa takaisin päin ja päivän nimen mukaisesti tietenkin mieluiten vaahtokarkeilla.
Ystävänpäivän tavoin tämä White Dayn viettäminen ei kuitenkaan saanut ihan maailmanlaajuista huomiota, vaikka ihan Koreaan asti levisikin. Nyt sitten vaan katsotaan josko muistamista tapahtuu silloin kuukauden kuluttua ;)
Ystävää ei saa rahalla, ei hyvällä eikä pahalla.
Ystävyys syntyy noista, elämän monista kiemuroista.
Olet olemassa, rakas ihminen.
Elämä kaunis on, kun tiedän sen.
Ei tärkeintä se, mitä sanot, teet
vaan mitä olet,
hymy,
kyyneleet.